Tämä artikkeli on osa online-varmuuskopiointia käsittelevää sarjaa. Artikkelisarjan aiempi osa käsitteli varmuuskopiointia yleisesti ja nyt syvennytään ensimmäiseen tarkemmassa testissä olleeseen palveluun.

Yritysjätti EMC:n omistukseensa hankkiman Decho-yrityksen Mozy on yksi tunnetuimpia netin varmuuskopiointipalveluja ja myös käyttäjämääriltään suurten joukossa. Yritys tarjoaa MozyHome-palvelua kuluttajille sekä yritysasiakkaille MozyPro-palvelua. Testissä oli MozyHome-palvelun ilmaisversio asiakasohjelman Mac OS X -versiolla 1.3.2.

Mozy tarjoaa MozyHome-palvelussaan kaksi gigatavua ilmaista tallennustilaa varmuuskopiointia varten. Mikäli uusi käyttäjä rekisteröityy palveluun jonkun aktiivisen ilmaiskäyttäjän suosituksesta, kasvaa sekä käyttäjän että suosittelijan levytila vielä ylimääräisellä 256 megatavulla. Tämä tapahtuu ilmoittamalla rekisteröintivaiheessa suosittelijan sähköpostiosoite tai siirtymällä Mozyn sivuille suoraan suosittelulinkin kautta (linkki on Mozyn sivuille vievä kirjoittajan suosituslinkki). Maksullisen palvelun kuukausimaksu on $4,95 (noin kolmisen euroa kuukaudessa), ja tallennustilaa ei ole rajoitettu. Haluttaessa varmistaa useamman koneen tiedot tarvitsee kuukausimaksu maksaa jokaisesta koneesta erikseen.

Pääosa palvelun hallinnasta tapahtuu Mozyn oman asiakasohjelman avulla. Asiakasohjelmassa määritetään varmuuskopioitavat tiedostot, ja sen kautta voidaan myös käynnistää palautuksia. Asiakasohjelma on saatavissa Windows ja Mac OS X -alustoille. Ohjelman lisäksi Mozy tarjoaa web-käyttöliittymän, josta voidaan nähdä esimerkiksi viimeisimmän varmistuksen ajankohta sekä palveluun liitettyjen tietokoneiden tilankäyttö. Web-käyttöliittymästä pystytään lisäksi palauttamaan varmuuskopioituja tietoja.

Varmistus.

Rekisteröitymisen jälkeen koneelle ladataan Mozyn asiakasohjelma. Käyttäjä määrittää asiakasohjelman asetuksiin koneeltaan varmuuskopioitavat kohteet, ja tämän jälkeen varmuuskopiointi on valmis alkamaan. Mozy salaa prosessin aluksi tallennettavat tiedostot ja aloittaa SSL-salatun tiedonsiirron. Salauksen aikana asiakaskoneen kuormitus on prosessissa suurimmillaan ja koneen nopeudesta riippuen tiedostojen salaus saattaa hetkellisesti hidastaa toimintaa. Ohjelmiston aiemmat versiot vaativat verrattain paljon prosessoritehoa, mutta Mozy on saanut tehontarpeen pienentymään aiemmasta ja asiakasohjelma ei enää kuluta merkittävää määrää koneen resursseja (ainakaan Mac-versio).

Mozyn tapa käsitellä varmuuskopioitavia tiedostoja jakaa varmasti mielipiteet. Tiedostot määritellään omiin ryhmiinsä (backup set) niiden sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan. Käyttäjä valitsee näistä ryhmistä minkä tyyppisiä tiedostoja haluaa varmuuskopioida. Valmiiksi määritettyjä ryhmiä ovat esimerkiksi selaimen kirjanmerkit, audio ja videotiedostot, asiakirjat, yhteystiedot ja sähköpostit. Käyttäjällä on myös mahdollisuus tehdä uusia ryhmiä ja määrittää näihin varmuuskopioitavat tiedostot itse.

Kuten online-varmistusohjelmat yleensä, Mozy pyrkii pysyttelemään taustalla ja automatisoimaan prosessin. Näin ollen käyttäjän ei tarvitse ohjelman olemassaolosta juurikaan välittää asetusten määrittämisen jälkeen. Mozy kopioi alkuvarmistuksessa kaikki halutut tiedostot palvelimilleen, ja tämä kestää tiedostomäärästä ja yhteysnopeudesta riippuen muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Mozy osaa automaattisesti jatkaa keskeytynyttä tiedonsiirtoa, joten koneen ei tarvitse olla varmistuksen aikana yhtäjaksoisesti päällä. Alkuvarmistuksen jälkeen kaistanterve pienenee, sillä jatkossa kopioidaan ainoastaan muuttuneet tiedostot.

Käyttäjän itse poistamat tiedostot tuhotaan Mozyn palvelimilta 30 päivän kuluttua poisto-ajankohdasta. Kannattaa siis olla valppaana: jos huomaat tänään poistaneesi kuukausi sitten tärkeän tiedoston, on jo liian myöhäistä tehdä palautus. Tämä aikaraja vaikuttaa myös ulkoisien kiintolevyjen varmistukseen. Mozy tukee myös ulkoisten kiintolevyjen varmuuskopiointia, mutta levy pitää liitää koneeseen vähintään 30 päivän välein. Muussa tapauksessa palvelu katsoo levyn tiedostot poistettaviksi ja poistaa ne myös palvelimiltaan. Jos siis käytät ulkoisia kiintolevyjä arkistointiin ja haluat liittää levyt varmuuskopioinnin piiriin, on edessä kytkeminen vähintään kuukauden välein.

Palautus.

Varmuuskopioiden palautukseen Mozy tarjoaa kolme eri reittiä. Tiedostot voi palauttaa suoraan Mozyn asiakasohjelmasta käsin (Client restore), ladata pakettina Mozyn www-sivuston kautta (Web restore) tai postitettuna DVD-levyillä (DVD restore). Palautusmuodoista kehotetaan käyttämään ensisijaisesti asiakasohjelmasta käsin tehtävää palautusta. Tämä palautustapa on yksinkertaisin ja tehokkain erityisesti pientä tiedostomäärää käsiteltäessä.

Www-palautusta suositellaan, mikäli palautettava tiedostomäärä on alle 20 gigatavua, tai jos koneessa ei satu olemaan Mozyn asiakasohjelmaa. DVD-palautuksessa Mozy siirtää palautettavat tiedostot DVD-levyille ja postittaa ne asiakkaalle FedExin kautta. Palvelusta veloitetaan postituskulujen lisäksi käsittelykulut ($29,95) ja $0,5 jokaiselta palautettavalta gigatavulta. DVD-palautus on toistaiseksi saatavilla vain Yhdysvalloissa.

Online-varmistusohjelmaa kokeiltaessa on aina syytä testata myös palautuksen toimivuutta. Ei riitä että varmistus itsessään toimii, vaan tiedostot pitää voida palauttaa luotettavasti. Mozyn kohdalla palautusta testattiin yksittäisillä tiedostoilla sekä asiakasohjelman että web-käyttöliittymän kautta. Asiakasohjelmalla kokeiltiin testimielessä palauttaa muutama poistettu kansio sisältöineen. Ohjelman käyttöliittymästä palautettavat tiedostot oli helppo valita, joskin käyttöliittymää vaivaa ajoittainen hitaus. Asiakasohjelma ryhtyy valinnan jälkeen lataamaan tiedostoja, ja palauttaa ne alkuperäiseen sijaintiinsa.

Web-palautuksessa tiedostot valitaan www-käyttöliittymän kautta, ja tämän jälkeen palvelu alkaa rakentaa palautuspakettia. Valmisteilla olevia palauspaketteja voi olla kerrallaan vain yksi, joten uutta palautusta ei voida aloittaa ennen kuin edellinen on valmistunut. Mozy tiedottaa käyttäjälle sähköpostitse, kun tiedostot ovat ladattavissa. Kokeiltaessa kahden tiedoston palautusta viikonloppuna www-käyttöliittymän kautta paketin valmistumisessa kesti seuraavaan arkipäivään asti. Mikäli tiedoston palautukseen kannattaa siis käyttää asiakasohjelmaa jolla yksittäisiä tiedostoja saa käsiinsä huomattavasti nopeammin.

Yhteenveto.

Kokonaisuudessaan Mozysta on jäänyt positiivinen kuva. Ilmaisversio on toiminut moitteettomasti ilman katkoksia ja ohjelmisto on toiminut ongelmitta. Koko testauksen ajan ohjelma on toiminut taustalla kyselemättä turhia ilmoitellen ainoastaan varmuuskopioinnin käynnistymisestä ja päättymisestä.

Kolikolla on kääntöpuoli tässäkin tapauksessa, ja muutamia huomionarvoisia seikkoja ilmeni. Asiakasohjelma on hieman hidas ja kärsii ajoittaisesta tahmailusta muutettaessa varmuuskopioitavia tiedostoja. Lisäksi varmuuskopioinnin aikana tiedostoja salattaessa tarvitaan prosessoritehoa, jolloin erityisesti vanhempien koneiden toiminta saattaa hidastua hetkellisesti. Testauksessa käytetyssä kannettavassa tietokoneessa on vain yksiytiminen prosessori, useammalla prosessoriytimellä ohjelman vaikutus koneen toimintaan jäänee pienemmäksi. Tilanteessa jossa ei ole käynnissä varmuuskopiointiin liittyvää tiedonsiirtoa Mozylla ei ole mainittavaa vaikutusta koneen suorituskykyyn.

Lisenssin konekohtaisuus voi olla laskettavissa miinukseksi, käyttäjästä riippuen. Jos haluat varmistaa vain yhden koneen tiedot, ongelmaa ei luonnollisesti ole. Jos varmistettavia koneita on vaikkapa kaksi tai kolme, tulee jokaisesta koneesta maksaa kuukausimaksu erikseen. Tällöin edullinen kuukausihinta kasautuu ikävästi, erityisesti jos varmistettavaa tietoa ei ole määrällisesti paljoa. Mikäli hinta muodostuu ongelmaksi, kannattaa koneiden määrästä riippuen harkita joko yrityskäyttöön suunnattua MozyPro-palvelua tai suoraan muita vaihtoehtoja.

Mikäli varmuuskopioinnin siirtäminen verkkoon kiinnostaa, Mozy on ehdottomasti tutustumisen arvoinen vaihtoehto. Mozystä kiinnostuneet voivat tutustua palveluun osoitteessa http://www.mozy.com. Linkkiin on valmiiksi määritettynä viittauskoodi jonka myötä uusi käyttäjä saa 2GB:n ilmaistilan lisäksi 256MB lisätilaa.

Sarjan osat:
Johdanto
Osa I: Mozy

>> Takaisin lokiin

Mistä on kyse?

Tietokoneiden kiintolevyjen koon kasvun myötä varmuuskopioinnin merkitys on korostunut ja kasvanut myös yksityiskäytössä. Varmuuskopiointia ei mielletä enää pelkästään yritysten jutuksi. Kuluttajilla on yhtä paljon menetettävää: valokuvat, videot, asiakirjat ja muut tärkeät tiedostot. Aiemmin nämä mahtuivat muistitikulle tai dvd-levylle, mutta alkavat jo olla tilantarpeeltaan sitä luokkaa, että nämä vaihtoehdot ovat poissa laskuista.

Pitää siis alkaa miettiä muita vaihtoehtoja. Haluttaessa varmuuskopioida koneesta kaikki tieto, tarvitaan käytännössä erillinen kiintolevy, joko suoraan koneeseen kiinni, ulkoiseen koteloon tai verkkoon. Näille levyille on kuitenkin oma kiusauksensa tallentaa kaikenlaista ylimääräistä – varsinkin jos tilaa sattuu olemaan. Näin voidaan olla tilanteessa jossa varmuuskopiolevyllä on varmistusten lisäksi erillisiä tiedostoja jotka pitäisi vielä erikseen varmuuskopioida.

Varmuuskopiointiin itsessään on monenlaisia keinoja. Yksinkertaisimmillaan käyttäjä valitsee käsin tiedostot ja kopioi varmistukset minne ikinä sattuu haluamaan. Erilliset varmuuskopiointiin suunnitellut ohjelmistot, kuten Mac OS X:n Time Machine, yrittävät automatisoida prosessia ja omalta osaltaan varmistaa ettei säännöllinen varmistus unohdu. Näissä tapauksissa varmuuskopiointi tapahtuu yleensä toiselle kiintolevylle tai verkkolevylle.

Kokonaan uuden lähestymistavan varmuuskopiointiin tarjoaa palvelun siirtäminen verkkoon. Yhteysnopeuksien ja edullisen kiintolevytilan myötä online-varmuuskopioinnista on tullut nopeasti kasvava bisnes. Periaate on sama kuin muissakin varmistusohjelmissa: käyttäjän tietojen automaattinen varmistus, mutta tällä kertaa käyttäjän oman kiintolevyn asemasta tiedon sijaintipaikkana on palveluntarjoajan datakeskus. Tätä voi ajatella tietyllä tapaa jopa varmuuskopioinnin ulkoistamisena.

Huomioidaan nyt tässä vaiheessa se tiedonsiirtonopeus-tekijä. Erityisesti suomalaiset Internet-operaattorit ovat kohtuullisen kitsaita upload-nopeuksien kanssa. Näin ollen sopusuhtaisella 24/1-yhteydellä tiedonsiirrossa kuluu aika lailla sama määrä aikaa kuin 1/1 megabitin yhteydelläkin. Siirrettäessä massiivisia määriä tietoa pitää siis muistaa, että ensimmäinen varmuuskopiointi voi viedä viikkotolkulla aikaa. Jatkossa varmuuskopiointiin tarvittava aika luonnollisesti pienenee, kun kopioidaan vain muuttuneita tiedostoja. Käytännössä palvelut ovat siis käyttökelpoisia Suomestakin käsin.

Kaikki hyvin. Osittain.

Malli tuo nopeasti ajateltuna muutamia selviä etuja itse suoritettavaan varmuuskopiointiin verrattuna:

• varmistus on automaattinen ja toimii taustalla
• varmuuskopio sijaitsee fyysisesti eri paikassa
• tilaa on tarjolla suuria määriä, jopa loputtomasti
• tiedostoista voidaan säilyttää useita eri versioita

On syytä huomioida, että monet edellä kuvatuista toiminnoista ja ominaisuuksista ovat toki toteutettavissa myös erillisillä varmuuskopiointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla, kuten EMC:n Retrospect tai Applen Time Machine.

Kuten elämä, ei verkkotallennus ei ole ongelmatonta ja helppoa sekään. Tietoturvaa on riskeistä keskusteltaessa useimmin esille otettava seikka. Luonnollisesti kaikki varmuuskopioimasi tiedot kulkevat palveluntarjoajan palvelimelle verkon yli. Mikäli tietoa ei salata mitenkään, urkkijoille koittaa makoisat ajat. Käytännössä kaikki ohjelmistot salaavat tiedon nykyaikaisilla salausmenetelmillä, ja turvallisuusriski pienenee merkittävästi.

Isompi keskustelun aihe on tiedostojen säilytys palveluntarjoajan datakeskuksissa. Merkityksellistä onkin, kuka pääsee tiedostoihin käsiksi siirron jälkeen. Parhaassa tapauksessa tiedostoihin ei päästä edes palveluntarjoajan toimesta käsiksi ilman käyttäjän salausavainta. Huonona puolena salasanan unohtuessa tiedostoihin ei sitten ole enää asiaa kenelläkään.

Jossain tapauksissa tiedot salataan, mutta palveluntarjoaja pystyy tarvittaessa purkamaan salauksen. Tällä tavoin salasanan unohduttua tiedostoihin päästään vielä käsiksi ja peli ei ole kokonaan menetetty. Huonona puolena palveluntarjoaja pystyy purkamaan salauksen ja luovuttamaan tiedot esimerkiksi viranomaistahojen niin pyytäessä. Kuinka suuri uhka ja ongelma tämä sitten on riippuu pitkälti käyttäjän omasta foliohattu-indeksistä (Jahtaako minua Yhdysvallat, hallitus, poliisi, Illuminati jne). Vakavasti ottaen, asia kannattaa joka tapauksessa pitää mielessä mikäli tietoja ei salata käyttäjän yksityisellä avaimella.

Lopuksi riskeistä suurin: palvelun lakkauttaminen. Tämä uhka on olemassa. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa HP:n Upline-palvelu, joka lopetti toimintansa alkuvuodesta. Sama riski on olemassa myös muissa Internetin palveluissa. Otetaan esimerkiksi vaikka Gmail. Suurin osa asiakkaista käyttää palvelun ilmaisversiota, ja jos Google päättää lakkauttaa palvelun vaikka huomenna, aika heikoilla ollaan. Yrityksiä tulee ja menee, joten riski on aina olemassa. Erityisesti verkossa. Online-varmuuskopioinnin tapauksessa kannattaa myös huomioida, että ilmainen tallennustila ei välttämättä ole sitä enää tulevaisuudessa. Sen varaan ei siis kannata laskea. Palveluntarjoajaa mietittäessä kannattaa kuluttaa muutama minuutti olennaisten asioiden, kuten yrityksen historian, teknisen tuen ja toimintamallin miettimiseen. Sanat “ikuinen”, “ilmainen” ja “rajaton” kuulostavat hyviltä, mutta pelkkä puhe ei riitä.

Tarjontaa riittää

Nyt kun konseptin perusteet on käyty läpi, voidaan siirtyä itse asiaan. Uusia palveluntarjoajia on alkanut parin viime vuoden sisään ilmestyä kuin sieniä sateella. Taustalla on pienien yrittäjien lisäksi myös suuria tekijöitä, kuten F-Secure ja EMC. Tässä artikkelisarjassa käsitellään verkon suuresta tarjonnasta tarkemmin kolmea. Ensimmäisenä vuoron saa tiedonhallintajätti EMC:n omistukseensa hiljattain hankkima Mozy. Toisessa osassa tutkitaan Spideroakin tarjontaa ja viimeisenä käsitellään Backblaze.

Windows-käyttäjille pieni varoitus: palveluita ja niiden toimivuutta käsitellään pääosin Macintosh-käyttäjän näkökulmasta. Käsiteltävistä ohjelmistoista on toki olemassa Windows-versiot, ja perusperiaate pysyy samana, joten ongelman ei pitäisi olla ylitsepääsemätön.

Loppuun vastaus niihin kahteen perustavanlaatuiseen ajatukseen, jotka voivat nousta tekstiä lukiessa mieleen:

1. “Varmuuskopioin jo automaattisesti tiedostoni peilaavaan raid-pakkaan ja otan vielä kuukausittaiset erillisvarmennukset jota säilytän varmuuskopiointipalvelimellani verkossa”
2. “Ei minulla ole mitään tärkeää.”

1. Kiva. Otat varmuuskopioinnin tosissasi. Kannattaa silti tutustua aiheeseen, jokin palveluista voi istua varmistussuunnitelmiasi yllättävänkin hyvin.
2. Hienoa tämäkin. Olet onnistunut tavoittamaan ihailtavan zen-asenteen tietojenkäsittelyyn ja saavuttanut tilanteen jossa millään mitä teet koneellasi ei ole merkitystä edes itsellesi. Onko todella näin? Mieti asiaa vielä ja tutustu hieman tarjontaan.

Linkit sarjan julkaistuihin artikkeleihin löytyvät alta jahka ne julkaistaan.

>> Takaisin lokiin