Varmuuskopiointi verkossa – Taustaa
Mistä on kyse?
Tietokoneiden kiintolevyjen koon kasvun myötä varmuuskopioinnin merkitys on korostunut ja kasvanut myös yksityiskäytössä. Varmuuskopiointia ei mielletä enää pelkästään yritysten jutuksi. Kuluttajilla on yhtä paljon menetettävää: valokuvat, videot, asiakirjat ja muut tärkeät tiedostot. Aiemmin nämä mahtuivat muistitikulle tai dvd-levylle, mutta alkavat jo olla tilantarpeeltaan sitä luokkaa, että nämä vaihtoehdot ovat poissa laskuista.
Pitää siis alkaa miettiä muita vaihtoehtoja. Haluttaessa varmuuskopioida koneesta kaikki tieto, tarvitaan käytännössä erillinen kiintolevy, joko suoraan koneeseen kiinni, ulkoiseen koteloon tai verkkoon. Näille levyille on kuitenkin oma kiusauksensa tallentaa kaikenlaista ylimääräistä – varsinkin jos tilaa sattuu olemaan. Näin voidaan olla tilanteessa jossa varmuuskopiolevyllä on varmistusten lisäksi erillisiä tiedostoja jotka pitäisi vielä erikseen varmuuskopioida.
Varmuuskopiointiin itsessään on monenlaisia keinoja. Yksinkertaisimmillaan käyttäjä valitsee käsin tiedostot ja kopioi varmistukset minne ikinä sattuu haluamaan. Erilliset varmuuskopiointiin suunnitellut ohjelmistot, kuten Mac OS X:n Time Machine, yrittävät automatisoida prosessia ja omalta osaltaan varmistaa ettei säännöllinen varmistus unohdu. Näissä tapauksissa varmuuskopiointi tapahtuu yleensä toiselle kiintolevylle tai verkkolevylle.
Kokonaan uuden lähestymistavan varmuuskopiointiin tarjoaa palvelun siirtäminen verkkoon. Yhteysnopeuksien ja edullisen kiintolevytilan myötä online-varmuuskopioinnista on tullut nopeasti kasvava bisnes. Periaate on sama kuin muissakin varmistusohjelmissa: käyttäjän tietojen automaattinen varmistus, mutta tällä kertaa käyttäjän oman kiintolevyn asemasta tiedon sijaintipaikkana on palveluntarjoajan datakeskus. Tätä voi ajatella tietyllä tapaa jopa varmuuskopioinnin ulkoistamisena.
Huomioidaan nyt tässä vaiheessa se tiedonsiirtonopeus-tekijä. Erityisesti suomalaiset Internet-operaattorit ovat kohtuullisen kitsaita upload-nopeuksien kanssa. Näin ollen sopusuhtaisella 24/1-yhteydellä tiedonsiirrossa kuluu aika lailla sama määrä aikaa kuin 1/1 megabitin yhteydelläkin. Siirrettäessä massiivisia määriä tietoa pitää siis muistaa, että ensimmäinen varmuuskopiointi voi viedä viikkotolkulla aikaa. Jatkossa varmuuskopiointiin tarvittava aika luonnollisesti pienenee, kun kopioidaan vain muuttuneita tiedostoja. Käytännössä palvelut ovat siis käyttökelpoisia Suomestakin käsin.
Kaikki hyvin. Osittain.
Malli tuo nopeasti ajateltuna muutamia selviä etuja itse suoritettavaan varmuuskopiointiin verrattuna:
- varmistus on automaattinen ja toimii taustalla
- varmuuskopio sijaitsee fyysisesti eri paikassa
- tilaa on tarjolla suuria määriä, jopa loputtomasti
- tiedostoista voidaan säilyttää useita eri versioita
On syytä huomioida, että monet edellä kuvatuista toiminnoista ja ominaisuuksista ovat toki toteutettavissa myös erillisillä varmuuskopiointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla, kuten EMC:n Retrospect tai Applen Time Machine.
Kuten elämä, ei verkkotallennus ei ole ongelmatonta ja helppoa sekään. Tietoturvaa on riskeistä keskusteltaessa useimmin esille otettava seikka. Luonnollisesti kaikki varmuuskopioimasi tiedot kulkevat palveluntarjoajan palvelimelle verkon yli. Mikäli tietoa ei salata mitenkään, urkkijoille koittaa makoisat ajat. Käytännössä kaikki ohjelmistot salaavat tiedon nykyaikaisilla salausmenetelmillä, ja turvallisuusriski pienenee merkittävästi.
Isompi keskustelun aihe on tiedostojen säilytys palveluntarjoajan datakeskuksissa. Merkityksellistä onkin, kuka pääsee tiedostoihin käsiksi siirron jälkeen. Parhaassa tapauksessa tiedostoihin ei päästä edes palveluntarjoajan toimesta käsiksi ilman käyttäjän salausavainta. Huonona puolena salasanan unohtuessa tiedostoihin ei sitten ole enää asiaa kenelläkään.
Jossain tapauksissa tiedot salataan, mutta palveluntarjoaja pystyy tarvittaessa purkamaan salauksen. Tällä tavoin salasanan unohduttua tiedostoihin päästään vielä käsiksi ja peli ei ole kokonaan menetetty. Huonona puolena palveluntarjoaja pystyy purkamaan salauksen ja luovuttamaan tiedot esimerkiksi viranomaistahojen niin pyytäessä. Kuinka suuri uhka ja ongelma tämä sitten on riippuu pitkälti käyttäjän omasta foliohattu-indeksistä (Jahtaako minua Yhdysvallat, hallitus, poliisi, Illuminati jne). Vakavasti ottaen, asia kannattaa joka tapauksessa pitää mielessä mikäli tietoja ei salata käyttäjän yksityisellä avaimella.
Lopuksi riskeistä suurin: palvelun lakkauttaminen. Tämä uhka on olemassa. Esimerkkinä voidaan mainita vaikkapa HP:n Upline-palvelu, joka lopetti toimintansa alkuvuodesta. Sama riski on olemassa myös muissa Internetin palveluissa. Otetaan esimerkiksi vaikka Gmail. Suurin osa asiakkaista käyttää palvelun ilmaisversiota, ja jos Google päättää lakkauttaa palvelun vaikka huomenna, aika heikoilla ollaan. Yrityksiä tulee ja menee, joten riski on aina olemassa. Erityisesti verkossa. Online-varmuuskopioinnin tapauksessa kannattaa myös huomioida, että ilmainen tallennustila ei välttämättä ole sitä enää tulevaisuudessa. Sen varaan ei siis kannata laskea. Palveluntarjoajaa mietittäessä kannattaa kuluttaa muutama minuutti olennaisten asioiden, kuten yrityksen historian, teknisen tuen ja toimintamallin miettimiseen. Sanat “ikuinen”, “ilmainen” ja “rajaton” kuulostavat hyviltä, mutta pelkkä puhe ei riitä.
Tarjontaa riittää
Nyt kun konseptin perusteet on käyty läpi, voidaan siirtyä itse asiaan. Uusia palveluntarjoajia on alkanut parin viime vuoden sisään ilmestyä kuin sieniä sateella. Taustalla on pienien yrittäjien lisäksi myös suuria tekijöitä, kuten F-Secure ja EMC. Tässä artikkelisarjassa käsitellään verkon suuresta tarjonnasta tarkemmin kolmea. Ensimmäisenä vuoron saa tiedonhallintajätti EMC:n omistukseensa hiljattain hankkima Mozy. Toisessa osassa tutkitaan Spideroakin tarjontaa ja viimeisenä käsitellään Backblaze.
Windows-käyttäjille pieni varoitus: palveluita ja niiden toimivuutta käsitellään pääosin Macintosh-käyttäjän näkökulmasta. Käsiteltävistä ohjelmistoista on toki olemassa Windows-versiot, ja perusperiaate pysyy samana, joten ongelman ei pitäisi olla ylitsepääsemätön.
Loppuun vastaus niihin kahteen perustavanlaatuiseen ajatukseen, jotka voivat nousta tekstiä lukiessa mieleen:
- “Varmuuskopioin jo automaattisesti tiedostoni peilaavaan raid-pakkaan ja otan vielä kuukausittaiset erillisvarmennukset jota säilytän varmuuskopiointipalvelimellani verkossa”
- “Ei minulla ole mitään tärkeää.”
- Kiva. Otat varmuuskopioinnin tosissasi. Kannattaa silti tutustua aiheeseen, jokin palveluista voi istua varmistussuunnitelmiasi yllättävänkin hyvin.
- Hienoa tämäkin. Olet onnistunut tavoittamaan ihailtavan zen-asenteen tietojenkäsittelyyn ja saavuttanut tilanteen jossa millään mitä teet koneellasi ei ole merkitystä edes itsellesi. Onko todella näin? Mieti asiaa vielä ja tutustu hieman tarjontaan.
Linkit sarjan julkaistuihin artikkeleihin löytyvät alta jahka ne julkaistaan.